Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO:ssa on tänä keväänä keskitytty teknisen pohjan rakentamiseen sekä EU-säädösten tarkentamiseen kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä. Työ Portnetin korvaajan rakentamiseksi etenee, mutta mistä NEMO:ssa olikaan pohjimmiltaan kyse? Miksi uusi järjestelmä rakennetaan? Mikä muuttuu satamatoimijoiden arjessa elokuussa 2025? Mitä projektissa tapahtuu parhaillaan Suomessa ja EU-tasolla?
Mikä NEMO on ja miksi sitä rakennetaan?
Merenkulun tiedonhallintajärjestelmä NEMO tulee olemaan kansallinen meriliikenteen keskitetty palvelupiste, Maritime National Single Window (MNSW), matkustaja- ja rahtialusten satamakäynti-ilmoitusten antamiseen.
Palvelu liittyy EU-asetukseen (2019/1239), jonka päätavoite on luoda yhtenäiset tavat toimittaa alusselvityksen edellyttämät tiedot ilmoittajalta viranomaisille. Tavoitteena on myös varmistaa, että sama tieto on mahdollista antaa samalla tavalla kaikkiin EU-alueen kansallisiin merenkulun tiedonhallintajärjestelmiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kunkin EU-jäsenvaltion on perustettava palvelu, joka kerää yhden ilmoittamisen periaatteella satamakäyntien lakisääteiset ilmoitukset yhteen EU-tasolla harmonisoituun tiedonhallintajärjestelmään. Suomessa tämä järjestelmä on NEMO.
Mitä NEMO muuttaa satamatoimijoiden arjessa elokuussa 2025?
NEMO tuo muutoksen ennen kaikkea tapaan, jolla satamakäyntien lakisääteiset ilmoitukset tehdään. Tullin tavarailmoitukset ovat NEMO:ssa uusi kokonaisuus, mutta muilta osin ilmoitusvelvollisuudet pysyvät samoina kuin tähän saakka. Tullin tavarailmoitukset voidaan antaa tulevaisuudessa joko NEMO:n kautta tai suoraan Tullin järjestelmään. Vaikka ilmoitusvelvollisuudet säilyvät ennallaan, niiden ilmoitustapa muuttuu.
Nykyisessä Portnet-järjestelmässä ilmoitukset tehdään täyttämällä pitkiä käyttöliittymälomakkeita tai lataamalla Excel- tai muita dokumentteja. Ilmoitukset voidaan antaa myös sähköisellä rajapinnalla. NEMO:ssa ilmoitusvelvollisuudet hoidetaan lähettämällä useita eri EU:n määrittelemiä ilmoituksia (EU-termi: “formality”) joko käyttöliittymän, Excel-lomakkeen tai API-rajapinnan kautta. Koska yhteen satamakäyntiin liittyy useampi lähetettävä ilmoitus, hyödynnetään ilmoitusten lähettämisessä ns. kertailmoittamisen periaatetta, jolloin kerran syötettyä tietoa voidaan hyödyntää useassa eri paikassa.
NEMO otetaan Suomessa käyttöön elokuussa 2025. Käyttöönoton testaaminen tapahtuu syksystä 2024 kevääseen 2025. NEMO:n käyttäjille tullaan järjestämään myös koulutusta mm. erilaisissa koulutustapahtumissa ja webinaareissa sekä tarjoamalla verkkopohjaista materiaalia itseopiskeluun. Tarkemmasta aikataulusta tiedotetaan sidosryhmäkirjessä sekä NEMO:n hankesivustolla.
Satamakäyntiin liittyvien tietojen tarkasteluoikeus
EU määrittelee, mitkä ilmoitusvelvollisuuksien tiedot jäsenmaiden tulee toimittaa yhteiseen tiedonhallintajärjestelmään ja missä muodossa.
NEMO:n tuoma muutos ei siis tarkoita sitä, että kaikesta satamakäyntiin liittyvästä datasta tulee avointa, vaan tieto kulkee jatkossakin vain niille osapuolille, jotka sen lain mukaan tarvitsevat. Vapaaehtoisuuteen perustuen voidaan kuitenkin tarjota mahdollisuus ilmoittaa muitakin satamatoimijoille liittyviä tietoja, mikä hyödyttää merenkulkualan eri toimijoiden liiketoiminnan kehittämistä.
Tekniset määritelmät etenevät EU-tasolla
Tiedonvaihdon harmonisointi EU-tasolla on edennyt, ja EMSW-asetuksen mukaiset merenkulun tiedonhallintajärjestelmät tulevat EU-maissa pakollisiksi vuonna 2025.
Tärkeimpänä EU-säädöksenä on saatu vahvistettua ns. EMSW-tietojoukko, joka määrittelee, missä muodossa jäsenmaiden tulee toimittaa pakollisten ilmoitusvelvoitteiden tieto. IMO:ssa on yhtenäistetty standardeja ja tiedonvaihtoympäristöjen määritelmiä, jotta kansainvälinen tiedonvaihto olisi yhteensopivampaa. EU-säädösten myötä myös Suomessa tarkastellaan kansallisen tason säädösmuutostarpeita.
